1.4.2014
Kröhöm. Kröh..Röh..Hmmm... Olen aina ollut toivoton päiväkirjojen pitäjä enkä ole blogiakaan koskaan pitänyt. Nyt siihen olisi kuitenkin parempi syy kuin koskaan. Olemme lähdössä parin viikon kuluttua Pietariin tutustumismatkalle tapaamaan mahdollista tulevaa lastamme. Jo adoptoineet korostavat aina sitä, miten tärkeää on kirjoittaa tunteita ja ajatuksia muistiin lasta varten. Nämä hetket tulevat muodostamaan hänen tarinansa alun osana meidän perhettämme. Ja ehkä myös varhaisimmat muistiin kirjatut asiat hänen varhaislapsuudestaan. Harvemmin lastenkodista saa mukaan muuta kuin lapsen terveydentilaa koskevat tiedot. No, minä haluan, että meidän lapsellamme on tarina - alusta asti. Käyn siis reippaasti tutustumaan blogien maailmaan ja aloitan omani, jossa sekä työstän tätä adoptiomatkaa että kirjoitan muistiin asioita lapsellemme. Nyt on ääni avattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti